ME/CFS-sairauden oireet, kattava lista

 

ME-sairauden oireet

Yleisimmät ja diagnostiikassa mainitut ME-sairauden oireet Hyvä käytäntö-suosituksestaHyvä käytäntö-suosituksesta

Päivitetyt kanadalaiset kriteerit (Canadian Consensus Criteria 2010)  

1. 6 kuukauden ajan yhtämittainen tai toistuva krooninen väsymys, joka johtaa merkittävästi alentuneeseen aktiivisuuteen työssä, opiskelussa, sosiaalisessa ja henkilökohtaisessa elämässä.

2. PEM-oire (post-exertional malaise): toimintaan nähden poikkeuksellinen fyysisen ja psyykkisen kestävyyden heikkeneminen. Oireet kestävät yleensä 24 tuntia tai kauemmin.

3. Unihäiriö: virkistämätön uni tai unirytmin häiriöt

4. Kipu: usein laaja-alainen ja vaihtaa paikkaa. Vähintään 1 oire, esim. lihas- tai nivelkipu, vatsakipu, pääkipu, rintakipu.

5. Neurologiset tai kognitiiviset oireet: vähintään 2 oiretta, muistiongelmat, keskittymisvaikeudet ja huomiokyvyn heikkeneminen, ongelmat tiedon prosessointinopeudessa, oppimisessa ja työmuistin toiminnassa, lihasheikkous, ääni- ja valoherkkyys.

Vähintään 1 oire 2:sta alla olevasta: autonomiset oireet (esim. ortostaattinen intoleranssi, huonovointisuus, ärtynyt suoli oireyhtymä) neuroendokriiniset oireet (lämmönsäätelyjärjestelmän häiriöt, laihtuminen, alentunut stressinsietokyky) immuunijärjestelmän oireet (aristavat imusolmukkeet, flunssan oireet, uudet ruokiin liittyvät yliherkkyydet)

Poissulkeva tai ei sulje pois kroonista väsymysoireyhtymää Tilat, jotka sulkevat pois kroonisen väsymysoireyhtymän: - Sairaus tai tila, joka saattaa selittää kroonisen väsymyksen - Jotkut aktiiviset psykiatriset sairaudet, jotka saattavat selittää kroonisen väsymyksen Tilat, jotka eivät sulje pois kroonista väsymysoireyhtymää: - Samanaikaiset sairaudet tai tilat, jotka eivät tyydyttävästi selitä kroonista väsymystä. Eivät siten välttämättä sulje pois kroonisen väsymysoireyhtymän mahdollisuutta.

Taulukko 3. Kansainvälinen konsensuskriteeristö (International Consensus Criteria 2011)  

Potilas täyttää kriteerit, jos hänellä on postexertional neuroimmune exhaustion (PENE) (A), vähintään 1 oire 3:sta neurologisen häiriön luokasta (B), vähintään 1 oire immuunijärjestelmän, suoliston ja virtsateiden oireista (C) ja vähintään 1 oire energian tuotannon oireista (D).

Postexertional neuroimmune exhaustion (PENE): Kykenemättömyys tuottaa riittävästi energiaa. Rasitukseen liittyvä nopea, merkittävä fyysinen ja/tai kognitiivinen väsyvyys Rasituksenjälkeiset oireet, kuten flunssan oireet, kipu Rasituksenjälkeinen uupumus, voi ilmetä heti tai viivästyneesti Pitkittynyt toipuminen, yleensä vähintään 24 tuntia Matala kynnys rasitukseen liittyvälle väsyvyydelle. Johtaa alentuneeseen aktiivisuuteen.

Neurologiset häiriöt: Vähintään 1 oire vähintään 3:sta luokasta: Neurokognitiiviset häiriöt Tiedon prosessoinnin vaikeus Lyhytkestoisen muistin ongelmat Kipu Pääkipu Merkittävä kipu Unihäiriöt Unirytmin häiriöt Virkistämätön uni Sensoriset, havaitsemisen ja motoriikan häiriöt Sensoriset ja havaitsemisen häiriöt Motoriset häiriöt

Immuunijärjestelmän, suoliston ja virtsateiden oireet, vähintään 1 oire Flunssankaltaiset oireet Herkkyys virusinfektioille ja pitkittyneet oireet Maha-suolikanavan oireet, kuten pahoinvointi, mahakipu. Virtsateiden oireet

Energian tuotannon oireet, vähintään 1 oire Sydämen ja verenkiertojärjestelmän oireet Hengityselinten oireet Lämmönsäätelyjärjestelmän häiriöt Äärilämpötilojen alentunut sieto

Huomioitava lapsilla:  Oireet saattavat edetä hitaammin. PENEn lisäksi merkittävimmät oireet ovat Pääkipu Neurokognitiiviset oireet Kipu arvaamatonta ja kohde muuttuu nopeasti

Epätyypillinen myalginen enkefalomyeliitti (ME): Täyttää PENE-kriteerin, mutta muista vaadituista kriteereistä voi puuttua 2. Harvinaisissa tapauksissa kipu tai unihäiriöt voivat puuttua.

Kattavampi oirelista 

Kukaan ME-potilas ei kärsi kaikista näistä oireista, harva edes useimmista. Sairauden vakavuus ei välttämättä suoraan korreloi oireiden määrään.

Kognitiiviset ja neurologiset oireet

• Muistihäiriöt, erityisesti vaikeudet uusien muistojen muodostamisessa ja mieleenpainamisessa, mutta myös ongelmat aiemmin muodostettujen muistojen tai esimerkiksi sanojen ja kuvien mieleen palauttamisessa; agnosia eli kyvyttömyys tunnistaa kasvoja.
• Kognitiivinen hidastuminen (tehtävät vievät aiempaa pidemmän ajan).
• Kognitiivinen väsyminen.
• Keskittymisvaikeudet
• Ongelmat useiden asioiden samanaikaisessa suorittamisessa, uusien tehtävien oppimisessa ja rutiininomaisten puuhien unohtamisessa.
• Vaikeudet nähdyn ja kuullun (mukaanlukien puheen) ymmärtämisessä. Ohjeiden noudattaminen ja tehtäväsarjojen suorittaminen tuottaa vaikeuksia.
• Vaikeus pitää numerot, kirjaimet ja sanat järjestyksessä puhuessa tai kirjoittaessa. Vaikeus löytää oikeat sanat. Väärien sanojen käyttäminen (parafasia).
• Lukemisen ymmärtämisen ongelmat, sanasokeus.
• Käsiala voi muuttua kokonaan ja siinä voi esiintyä muutoksia sairauden eri vaiheissa.
• Afasia eli vaikeus tai kyvyttömyys ymmärtää puhetta. Visuaalisen informaation tarve keskustelussa voi lisääntyä, jolloin puhelinkeskustelut tuottavat enemmän vaikeuksia kuin kasvokkain puhuminen.
• Sanojen unohtelu lauseista sekä puhuessa että kirjoittaessa, usein juuri kaikkein tärkein asia lauseessa (ehkä helpoimmin huomattava kognitiivinen oire lähes kaikilla CFS:ää sairastavilla).
• Vaikeudet ääntämisessä tai puhumisessa.
• Dyskalkulia eli vaikeus tai kyvyttömyys suorittaa yksinkertaisia laskutehtäviä. Myös aikataulut, ajanvaraukset ja kalenterit voivat tuottaa ongelmia.
• Älykkyysosamäärän laskeminen, jopa kymmeniä pisteitä.
• Vaikeus suodattaa pois ylimääräistä aisti-informaatiota, jolloin keskittymiskyky häiriintyy pahasti minkä tahansa häiriötekijöiden kanssa.
• Voimakas aistien yliherkkyys (valolle, äänelle, liikkeelle ja tärinälle).
• Polyneuropatia, monien eri hermojen yhtäaikainen toimintahäiriö.
• Hyperrefleksia, yliaktiiviset refleksit ja disinhibitio. Refleksiherkkyys voi aiheuttaa MS-tautia muistuttavaa spastisuutta ja lihasten nykimistä.
• Spatiaalinen disorientaatio eli tilantajun häiriintyminen sekä proprioseption eli asento- ja liikeaistin ongelmat, jotka aiheuttavat kömpelyyttä ja koordinaatiovaikeuksia. Vaikeus arvioida kohteiden etäisyyksiä, sijaintia ja nopeutta. Seurauksena voi olla ovenkarmeihin törmäilyä (tuttua useimmille CFS-potilaille) ja pahimmillaan jopa auton alle jääminen. 
• Ajantajun häiriintyminen, epätodellinen olo, amnesia eli muistinmenetys. Päivän tekemiset voivat unohtua ja pahimmillaan potilas voi unohtaa missä on.
• Värinäön häiriöt ja värien ymmärtämisen häiriöt (esimerkiksi liikennevalojen noudattaminen).
• Lyhyet, aivohalvausta muistuttavat kohtaukset.
• Tajunnan tason laskeminen, potilas voi olla unenomaisessa tilassa jopa yli 20 tuntia vuorokaudesta eikä ole täysin tajuissaan kuin hetkittäin.
• Volitio-ongelmat, vaikeus noudattaa omia toiveitaan tai tarpeitaan, vaikeus aloittaa tai lopettaa tehtäviä tai siirtyä tehtävästä toiseen.
• Levoton/kiihtynyt/ahdistunut uupuneisuus.
• Mielialanvaihtelut, ärtyneisyys, voimakas temperamentti, itkuherkkyys, disinhibitio eli esteiden katoaminen, voimakkaat masennuksen, ahdistuksen tai syyllisyyden aallot, paniikkikohtaukset. Joskus voi esiintyä tunteiden latistumista, "mikään ei tunnu miltään". Orgaanisista syistä johtuen pahenevat usein fyysisten oireiden kanssa.
• Olfaktoriset harhat (olemattomien tai vääristyneiden hajujen haistaminen).
• Epileptiset kohtaukset, erityisesti poissaolokohtaukset.

Unihäiriöt

• Insomnia eli unettomuus.
• Hypersomnia eli liiallinen nukkuminen.
• Kevyt uni, heikko unenlaatu, yöllä heräileminen.
• Painajaiset, ahdistavat unet ja yölliset kauhukohtaukset (pavor nocturnus).
• Yönaikaiset raajojen liikkeet, "levottomat jalat" (yöllinen myoklonus).
• Uniapnea eli hengityskatkokset unen aikana.
• Unihalvaus, unissa puhuminen ja käveleminen.
• Hypnagogiset ja hypnapompiset tilat, sekoitus valveilla oloa ja nukkumista. Voivat aiheuttaa harha-aistimuksia nukahtaessa tai herätessä.
• Herääminen rättiväsyneenä ja uupuneena.

Sydämen ja verenkierron oireet

• Koholla oleva leposyke (80-150), alentunut maksimisyke.
• Takykardia eli sydämentykytys.
• Unenaikainen bradykardia eli hidastunut sydämen lyöntitiheys.
• Ihon voimakas kalpeus.
• Raajojen turvotus.
• Ortostaattinen hypotensio (pystyasentoon nousemiseen liittyvä verenpaineen lasku, joko välittömästi tai viiveellä), posturaalinen ortostaattinen takykardia.
• Kiertohuimaus, heitehuimaus, pyörtyily.
• Sydämen rytmihäiriöt.
• Rintakivut ja paineen tunne rinnassa.
• Oireet pahenevat pystyasennossa.

Ruoansulatuskanavan oireet

• Ruokatorven spasmit.
• Refluksitauti.
• Lisääntynyt ruokahalu ja janontunne, joskus vähentynyt ruokahalu.
• Huono sietokyky rasvaiselle ruoalle.
• Maku- ja hajuaistin häiriöt, kitkerä tai metallinen maku suussa.
• Ruoka-allergiat ja intoleranssit, alkoholi-intoleranssi.
• Huono sietokyky lääkkeille ja jopa ravintolisille.
• Vatsan turvotus, vatsakivut.
• Pahoinvointi ja oksentelu.
• Ummetus ja ripuli.
• Sappirakon vaivat.
• Nielemisvaikeudet.

Keuhkot

• Epäsäännöllinen hengitys.
• Hyperventilaatio.
• Dyspnea eli hengenahdistus, usein herätessä. Voidaan sekoittaa paniikkihäiriöön.
• Yskä ja vinkuva hengitys.

Iho-oireet

• Seborreeinen dermatiitti (seborrea eli taliköhnä), yleensä päänahassa esiintyvä kutiava ja karstainen ihottuma.
• Lupukseen viittaava "perhosihottuma".
• Ihon punoittaminen ja kuumottaminen.
• Krooninen urtikaria eli nokkosihottuma.
• Herkkä iho.
• Akne ja erilaiset ihottumat.
• Sormenjälkien "heikentyminen", jopa katoaminen.

Urologiset ja gynekologiset oireet

• Tihentynyt virtsaamistarve, erityisesti yöllä (nokturia).
• Virtsaamiseen liittyvät kivut ja kirvely.
• Alentunut libido, erektiovaikeudet ja anorgasmia eli kyvyttömyys saada orgasmia.
• PMS, epäsäännölliset kuukautiset tai kuukautisten lakkaaminen.

Endokriiniset oireet

• Lisämunuaisen vajaatoiminta, häiriintynyt kortisolin erityksen vuorokausirytmi.
• Kilpirauhasen ongelmat, yleensä kilpirauhasen vajaatoiminta.
• Lämmönsäätelyvaikeudet, palelu, kuumat aallot.
• Normaalia alhaisempi ruumiinlämpö, huomattavaa vaihtelua vuorokauden mittaan.
• Yöhikoilu ja hikoilukohtaukset päivisin, joita voi esiintyä ilman kuumuuden tunnetta.
• Kylmät kädet ja jalat, joskus toispuolisesti, joskus erittäin selvillä rajoilla
• Silmäluomien ja raajojen turvotus.
• Stressinsietokyvyn heikkeneminen.
• Hypoglykemia eli alhainen verensokeri.

Kivut

• Maksan tai sappirakon alueella.
• Imusolmukkeissa.
• Virtsateissä.
• Migreeni ja monentyyppiset erilaiset päänsäryt, jotka voivat olla jatkuvia.
• Korvakipu.
• Nenän sivuonteloiden kipu.
• Kurkkukipu.

Korvat, nenä, silmät ja suu

• Voimakkaat äänet voivat johtaa relapseihin, jopa epileptisiin kouristuksiin.
• Kuulon heikkeneminen tai vääristyminen.
• Heitehuimaus ja kiertohuimaus.
• Tasapainohäiriöt.
• Nystagmus eli silmien tahaton, edestakainen liike.
• Kaksoiskuvat, ongelmat silmien tarkentumisessa, "heittelehtivä" tarkennus.
• Herkkyys valolle (fotofobia).
• Hämäränäön heikentyminen.
• Näkökentän kaventuminen.
• Kuivat tai vuotavat silmät.
• Nenän tukkoisuus, krooninen sinusiitti.
• Puheen hiljentyminen, hidastuminen, puuroutuminen, käheytyminen tai jopa katoaminen.
• Lisääntynyt karies, ientulehdukset ja periodontiitti.
• Aftat eli kipeät nystyrät suun limakalvoilla.
• Hammaskipu ja hampaiden herkkyys lämpötilanvaihteluille.

Immuunijärjestelmä

• Imusolmukkeiden turvotus ja arkuus (erityisesti kaulassa ja kainaloissa).
• Jatkuva, ajoittainen tai rasituksen jälkeen nouseva kuume.
• Flunssankaltaiset oireet, kuumeinen olo.
• Jatkuva nenän ja kurkun tukkoisuus, kurkkukipu.
• Lisääntynyt alttius infektioille (virukset, bakteerit ja sienet), mm. imusolmuketulehdukset, ylä- ja alahengitysteiden tulehdukset, suoliston dysbioosi, paikalliset sieni-infektiot ja toistuva vyöruusu. Flunssat voivat kestää jopa viikkoja ja nostaa korkean kuumeen. Osa potilaista ei puolestaan koskaan saa flunssaa.
• Yliherkkyys kemikaaleille, kemikaalien hajuille ja muille hajuille.
• Uudet allergiat ja yliherkkyydet.

Lihakset ja nivelet

• Nivelkivut, erityisesti polvissa, nilkoissa, kyynärpäissä ja lonkissa, myös sormissa. 
• Nivelten jäykkyys.
• Poikkeava kävelytapa.
• Lihaskivut.
• Parestesiat eli tuntohäiriöt, esimerkiksi kihelmöinti, puutuminen ja polttelu.
• Lihasten paikoittainen surkastuminen.
• Vaikeus muodostaa kasvonilmeitä.
• Voimakas lihasheikkous ja pareesit, joka voi koskea myös erimerkiksi silmiä.
• Lihasten vapina, tärinä ja faskikulaatiot ("elohiiri").
• Kivuliaat lihasspasmit.
• Lihasten hammasratasmainen (nykivä) liike.

Muita sairauksia/tiloja, jotka esiintyvät usein yhdessä ME:n kanssa

• fibromyalgia
• endometrioosi
• hiippaläpän takaisinvirtaus (engl. mitral valve prolapse)
• yliliikkuvat nivelet
• Ehlers-Danlosin oireyhtymä (EDS)
• masennus (sekundäärinen tai reaktiivinen)
• ärtynyt paksusuoli (irritable bowel syndrome, IBS)
• valkosormisuus eli Raynaudin oire
• systeemiset hiivainfektiot (kandida)
• monikemikaaliherkkyys (multiple chemical sensitivities, MCS)
• posturaalinen ortostaattinen takykardia syndrooma (POTS)
• syöttösoluaktivaatiosyndrooma (MCAS)
• rannekanavaoireyhtyä (carpal tunnel syndrome)
• iskias eli lonkkahermosärky
• temporomandibulaarinen kipu (TMJ/TMD)
• Hashimoton tyroidiitti (autoimmuunityroidiitti, kilpirauhasen vajaatoimintaa aiheuttava kilpirauhastulehdus)
• Sicca-oireyhtymä
• PMS/dysmenorrea
• levottomat jalat -oireyhtymä
• uniapnea
• ärtynyt rakko -oireyhtymä/interstitiaalikystiitti
• prostatiitti (eturauhasen inflammaatio)
• patent foramen ovale (sydänvika)
• fruktoosi-intoleranssi
• gluteeni-intoleranssi
• vulvodynia ja vulvan vestibuliitti
• triggerpisteet, myofaskiaalinen kipuoireyhtymä (MPS)
• bruksaus (hampaiden narskuttelu)
• Gilbertin oireyhtymä

➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖➖

ME-media on ME-potilaiden oma yhteinen media. Kaikki julkaisut ovat ME-potilaiden yhteistyöllä tehtyjä.

Oirelistan lähde: CFS-verkko

Kuva: UNSPLASH