KELA hylkää vakavasti sairaiden sairausetuuksia




Jos sairastut Suomessa, niin yleensä voit hakea, sekä saada KELA:sta sairauspäivärahaa. Paitsi jos sairastat jotain huonosti tunnettua sairautta, kuten ME/CFS:ää. Silloin käy niin, että sairauspäivärahasi hylätään.

Ja mihin KELA vetoaa antaessaan hylkyjä? 

Sairausvakuutuslain 8 lukuun 4 § 2 momenttiin.

4 §
Työkyvyttömyys
Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi.
Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.


ME/CFS on jo vuodesta 1969 Maailman terveysjärjestö WHO:n ICD-tautiluokituksessa todettu fyysiseksi NEUROLOGISEKSI SAIRAUDEKSI. 
Siksi tämä KELA:n vetoaminen sairausvakuutuslakiin on todella naurettavaa.




ME/CFS:ää ei voi todeta verikokeella, mutta diagnostiset kriteerit ovat sen verran tarkat, että niiden mukaan diagnosoitu potilas on samalla tasolla yhdenvertainen kuin esim. masennusta sairastava. Ei masennustakaan voi todeta verikokeella, mutta he saavat silti sairauspäivärahaa. Tässä siis rikotaan yhdenvertaisuuslakia häikäilemättömästi.




KELA vetoaa huonosti tunnettujen sairauksien kohdalla "toiminnalliseen häiriöön". 
Mikä on toiminnallinen häiriö? 

Toiminnallinen häiriö määritellään näin:

"Häiriö jossa elimen tai elinjärjestelmän toiminta on poikkeavaa ilman rakenteellista poikkeavuutta."

ME/CFS on sairaus. ICD-luokituksessa se on määritelty sairaudeksi jo vuonna 1969.






Kysyimme KELA:sta, että miksi ME/CFS-potilaat jäävät ilman sairausetuuksia, tässä vastaus:


"Kiitos välittämistäsi kysymyksistäsi ja palautteestasi Kelaan koskien ME/CFS- potilaiden sairausetuuksia.

Kelan tehtävä on toimeenpanna etuudet voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Kuntoutuslakiin perustuen Kelan tehtäviin kuuluu myös kuntoutuksen kehittämistoiminta. 

Kelassa arvioidaan Kansaneläkelain ja sairausvakuutuslain mukaisesti oikeuksia muun muassa työkyvyttömyyseläkkeeseen tai sairauspäivärahaan.

Kelan ja muiden vakuutuslaitosten tehtävänä on ratkaista, täyttyvätkö haetun etuuden myöntämisen lainmukaiset edellytykset. Tämä sisältää sekä lääketieteellisen että juridisen arvioinnin. Eri etuudet perustuvat eri lainsäädäntöön, ja sen vuoksi voi olla niin, että saman diagnoosin ja sairaudenkuvan perusteella toinen etuus hylätään, mutta samalla toinen etuus myönnetään.

Kelan arvioinnin lopputulos voi poiketa asiakkaan ja hoitavan lääkärin näkemyksestä. Jos päätös on kielteinen, asiakkaalla on oikeus saattaa se valitusasiana riippumattoman muutoksenhakuasteen käsiteltäväksi. 

Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan, kun vakuutettu on iältään 16–67-vuotias ja sairauden vuoksi kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Sairauspäivärahaoikeutta koskevat ratkaisut eivät määräydy sairausdiagnoosin perusteella. Diagnoosi ei siis sellaisenaan ole peruste  mutta ei ole myöskään este sen myöntämiselle.  Oleellista on sairauksien vaikutus toimintakykyyn. Sairauspäivärahaoikeudessa toiminta- ja työkykyä arvioidaan suhteessa henkilön omaan tai sitä vastaavaan työhön. Jokaisen hakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti.

Sairauspäivärahan edellytyksenä on sairauden, vian tai vamman aiheuttama merkittävä toimintakyvyn alenema ja sen seurauksena työkyvyn alenema. Kelassa hakemusten arviointi tapahtuu asiakkaan hakemuksen ja terveydenhuollon kirjoittamien lausuntojen perusteella. Jokaisen hakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Lähtökohtana on, että sairauksien diagnooseille on asianmukaisiin tutkimuksiin pohjautuvat perusteet ja että hakija saa asianmukaista hoitoa. Toimintakyky tulee myös olla kuvattuna riittävän tarkasti ja tuoda esille sekä toimintakyvyn rajoitukset, että jäljellä oleva toimintakyky. Viime kädessä työkyvyttömyyden käsite ei ole lääketieteellinen, vaan juridinen, eli lain määritelmän työkyvyttömyydestä tulee täyttyä. 


Kelan työkyvyttömyyseläkkeen/kuntoutustuen voi saada 16 – 64 vuotias työkyvytön asiakas, joka ei pysty ansaitsemaan kohtuullista toimeentuloa sairauden, vian tai vamman takia. Lisäksi edellytetään, että muut eläketulot tai korvaukset eivät ylitä pienimpään Kelan eläkkeeseen oikeuttavaa tulorajaa. Kelan kuntoutustuki on määräajaksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustuki myönnetään sairauden hoidon ajalle kuntoutumisen edistämiseksi niin pitkäksi ajaksi kuin asiakkaan arvioidaan olevan työkyvytön. Kuntoutustuki voidaan myöntää myös hoito- ja kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi.


Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoja voidaan käyttää sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tämä perustuu Lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 12 §).Osana tätä kuntoutuksen kehittämistoimintaa Kela on hankkinut ulkopuoliselta tutkijataholta selvityksen toiminnallisten sairauksien hyvistä kuntoutuskäytännöistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Selvitys julkaistaan maaliskuussa 2019. Selvityksen pohjalta Kelassa pohditaan mahdollisuuksia kehittää kohderyhmälle heitä hyödyttäviä kuntoutusmuotoja.

Kelassa seurataan Vakuutusoikeuden ja Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan (SAMU) päätöksiä ja eri valitusasteet ovat pitäneet valtaosassa tapauksista voimassa Kelassa tehdyt päätökset.


Sosiaali – ja terveysministeriö (STM) vastaa lainsäädännöstä, ja sen mahdollisista korjaustarpeista."



Tästä pääset tutustumaan KELA:n selvitykseen "toiminnallisten häiriöiden" kuntoutuksista.






Vaikka potilailla olisi KELA:n lausuntojen mukaan laaja-alaista toimintakyvyn alenemaa, niin sairauspäiväraha on hylätty. Tasa-arvoista vai eriarvoista kohtelua?

Mikä taho puuttuisi tähän epäkohtaan Suomessa, hyvinvoinnin ykkösmaassa?