Onko ME/CFS biologinen sairaus vai toiminnallinen häiriö?



Mikä on tämä Suomeen rantautunut "toiminnallinen häiriö"-konsepti?


Toiminnallinen häiriö- konsepti on rantautunut Suomeen Tanskasta. Käydäänpä läpi ensin Tanskan tilanne.

Virallinen kanta Tanskassa on ollut se, että ME on somatisaatiohäiriön muoto, mielisairaus.


Suurin syy erittäin negatiiviseen asenteeseen ME:tä kohtaan on pitkään kestänyt kampanja, jossa ryhmä psykiatreja yrittivät saada ME:n luokiteltua somatisaatiohäiriön muodoksi, jota kutsutaan toiminnalliseksi häiriöksi (funktionel lidelse, functional disorder, bodily distress syndrome). Tätä psykiatrien ryhmää johtaa Per Fink ja ryhmä tekee yhteistyötä Hans Knoopin, Peter Whiten ja Michael Sharpen kanssa.





Vuodesta 2010 lähtien Per Fink on kouluttanut lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, fysioterapeutteja sekä muita terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia kohtaamaan näitä “vaikeita potilaita”. Hän käyttää koulutuksessaan nk. TERM-mallia. TERM-malli ohjaa lääkäreitä valmentamaan potilaitaan ajattelemaan, että heidän oireensa johtuvat jostain muusta syystä, kuten stressistä tai lapsuudentraumoista. Malli ohjeistaa lääkäreitä, kuinka he saavat potilaat hyväksymään CBT:n (kognitiivinen käyttäytymisterapia) ja GET:n (asteittain lisättävä liikunta) hoidoikseen.

Päätavoite on muuttaa hyödyttömät näkemykset oireiden syistä ja laajentaa potilaiden näkökantaa. Siinä on neljä kohtaa: 


  1. Saada potilas tuntemaan itsensä ymmärretyksi
  2. Laajentaa näkemystä fyysisten oireiden ulkopuolelle
  3. Linkittää psykososiaaliset ongelmat oireisiin
  4. Neuvotella jatkohoidosta

 

Tanskan eduskunta äänesti yksimielisesti 14. maaliskuuta 2019 ME:n tunnustamisesta WHO:n ICD-tautiluokituksen mukaisesti biologiseksi sairaudeksi ja ME:n poistamista toiminnalliset häiriöt- luokituksesta.




Sitten pääsemme tähän Suomen tilanteeseen. Vaikka Tanska äänesti ME:n pois TH:sta, niin Suomessa TH-juna puksuttaa kovaa eteenpäin.

Suomessa tämä Toiminnallinen häiriö eli TH-projekti on alkanut jo vuosia sitten. 
Täältä lähti muutamia psykiatreja ja neurologeja hakemaan oppinsa Tanskan TH-gurulta Per Finkiltä. 
Tässä välissä nämä Suomen "uudelleen koulutetut" sankari-lääkärit päättivät hämmentää soppaa STM:n Toiminnalliset häiriöt-raportillaan, mitä ei sittemmin ikinä julkaistu.
Seuraavaksi he alkoivat kouluttamaan Suomessa lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, fysioterapeutteja sekä muita terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia kohtaamaan näitä “vaikeita potilaita”. Eli täysin samoin, kun Fink teki Tanskassa.
Sitten olikin jo HUS:n Toiminnallisten häiriöiden-poliklinikan pystytys talkoot vuorossa.






Ja näin tehtiin Suomessa todella monesta sairaudesta "Toiminnallisia häiriöitä".

HUS:n Toiminnallisten häiriöiden-poliklinikan mielestä toiminnalliset oireet/häiriöt ovat sama, kuin psykosomaattinen eli somatisaatiohäiriö. Kuuntele täältä kyseisen TH-klinikan osastonylilääkäri Helena Liiran haastattelu, jossa hän sanoo asian ääneen.

Kyseisellä TH-klinikalla ollaan potilaille mukavia. Se kuuluu asiaan, onhan heille koulutettu Tanskassa TERM-malli.

TERM-malli ohjaa lääkäreitä valmentamaan potilaitaan ajattelemaan, että heidän oireensa johtuvat jostain muusta syystä, kuten stressistä tai lapsuudentraumoista. Malli ohjeistaa lääkäreitä, kuinka he saavat potilaat hyväksymään CBT:n (kognitiivinen käyttäytymisterapia) ja GET:n (asteittain lisättävä liikunta) hoidoikseen.

Päätavoite on muuttaa hyödyttömät näkemykset oireiden syistä ja laajentaa potilaiden näkökantaa. Siinä on neljä kohtaa: 
  1. Saada potilas tuntemaan itsensä ymmärretyksi
  2. Laajentaa näkemystä fyysisten oireiden ulkopuolelle
  3. Linkittää psykososiaaliset ongelmat oireisiin
  4. Neuvotella jatkohoidosta
Hoidoksi potilaille TH-klinikalla tarjotaan ryhmäterapiaa sekä DNRS ja Eroon oireista-kursseja. Kyseiset kurssit ovat maksullisia ja potilaiden pitäisi itse ne kustantaa. Niistä ei ole myöskään tieteellisiä tutkimuksia, joten HUS:n Toiminnallisten häiriöiden-poliklinikka tarjoaa potilailleen täyttä huuhaata!

WHO - Maailman terveysjärjestön päätös

Maailman terveysjärjestö WHO ylläpitää kansainvälistä ICD-tautiluokitusta. Tautiluokituksista ja niiden historiasta lisää tietoa alempana. Nyt Suomessa ja maailmalla on käytössä ICD10-tautiluokitus. 
Vuonna 2022 keväällä otetaan käyttöön uusi ICD11-tautiluokitus, mihin on myös lisätty uusia koodeja. Yksi uusista diagnostisista koodeista siellä tulee olemaan Toiminnallinen häiriö, eli Bodily distress disorder (6C20).



Kuten ylläolevasta kuvasta huomaatte, niin siinä on ICD11-tautiluokituksesta avattu Bodily distress disorder ja punattuna kohdassa Exclusions eli "pois lukien" on ME/CFS! 

Tämä tarkoittaa sitä, että Maailman terveysjärjestö WHO ei luokittele ME/CFS:ää Toiminnalliseksi häiriöksi / Bodily distress disorder- kategoriaan.





ME/CFS on WHO:n ICD-tautiluokituksissa ollut jo vuodesta 1969 neurologisten eli hermoston sairauksissa. Ja siellä se tulee olemaan myös ICD11-versiossa, koodilla 8E49. 

ME/CFS on biologinen, fyysinen sairaus.







Tietoa ICD-tautiluokituksesta


Maailman terveysjärjestö WHO on pitänyt International Classification of Diseases-tautiluokitusta jo vuodesta 1893. ICD-tautiluokitusta käytetään kansainvälisenä ja kansallisena referenssinä 
seuraavissa käyttötarkoituksissa:

1) kuolinsyy- ja sairastavuustilastotietoja kerättäessä
2) kliinisessä työssä potilasasiakirjan diagnoosimerkintöjä tehtäessä (STM määräys 83:1995)
3) sosiaalivakuutuksen lääkärinlausuntojen diagnoosikirjauksessa (mm. A- ja B-todistus)
4) tutkimus- ja kehittämistyössä tautien nimeämisessä
5) tiedonhakusanastona
6) sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa asiakkaan sairauden kuvaamiseen, silloin kun diagnoosi on lääkärin määrittämä, se on todennettavissa luotettavasta lähteestä kuten lääkärin lausunnosta ja sen kirjaaminen on välttämätöntä asiakkaan saaman palvelun kannalta.

Yleiskuvaus ja historia:

William Farr¿n ehdotus kansainväliseksi kuolinsyyluokitukseksi hyväksyttiin v. 1855 Kansainvälisessä Tilastokonferenssissa. Luokituksen pohjalta kehittyi sittemmin ICD-luokitus. Vuonna 1893 ICD-0 versiossa oli koodeja 161 ja WHOn ensimmäisessä virallisesti hyväksymässä ICD 6-laitoksessa v. 1948 952 koodia. ICD-10 valmistui v. 1992 ja se käännettiin ja otettiin käyttöön Suomessa v. 1996. Vuonna 2007 THL:n koodistopalvelimella olevassa ICD-10-laitoksessa on 14362 nimikettä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on määrännyt kirjeellään WHO:n ICD-10 tautiluokituksen ja pohjoismaisen leikkausluokituksen käyttöön ottoa koskevassa määräyksessä (1995:81) ICD-10 luokituksen käytön pakolliseksi tautien ja kuolinsyiden merkitsemisessä potilasta koskeviin asiakirjoihin. Saman määräyksen  mukaan THL julkaisee ja päivittää Tautiluokituksen suomalaisen versiota, antaa asiasta tarkempia ohjeita ja järjestää asiaan kuuluvaa koulutusta. THL on osaltaan määrännyt ICD-10 luokituksen käytettäväksi HILMO - Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoituksia tehtäessä tilastointia varten.

Luokituksesta vastaa Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Luokituksen kansainväliset tekijänoikeudet kuuluvat WHO:lle ja kansallisen julkaisun THL:lle.


© Maailman terveysjärjestö 2005 




Kuvat ja lähteet: KUTKE, Koodistopalvelu Kanta.fi, Millions Missing Finland, UNPLASH


---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

ME/CFS on liitetty vuonna 1969 WHO:n ICD-tautiluokitukseen neurologiseksi sairaudeksi.

ME lyhenne sanoista Myalgic Encephalomyelitis
CFS lyhenne sanoista Chronic Fatigue Syndrome

Suomessa tunnetaan nimillä ME-tauti, ME/CFS, Myalginen enkefalomyeliitti, Krooninen väsymysoireyhtymä tai viruksen jälkeinen väsymysoireyhtymä.