HUS:n Toiminnallinen häiriö poliklinikalle avoin asiakaspalaute nro 2

 

HUS:n Toiminnallinen häiriö poliklinikalle avoin asiakaspalaute nro 2

”Minulle markkinoitiin klinikkaa terveyskeskuksessa, että siellä tutkitaan sitten kunnolla ja perehdytään sairauteeni. Toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla sinänsä kyllä aikaansa minuun käyttivät että vastaanottokäynnit oli pitkiä ja kerran vastassa oli jopa 3 lääkäriä. Vein oirelistani johon ylilääkäri sanoi mielipiteensä: nosebo-kierre. Hän kysyi ensimmäisellä kerralla mitä tutkimuksia haluaisin ja sain jotain perus laboratoriokokeita. 

Toiminnallisten häiriöiden klinikalta sain ainoastaan painostusta siihen, että uskoisin oireiden olevan toiminnallisia eikä niitä kannata tutkia enää yhtään koska se vaan pahentaisi oireitani. Minulle myös ehdotettiin, että aloittaisin DNRS:n aivojumpan omatoimisesti. 

Toiminnallisten häiriöiden klinikalta sain ainoastaan painostusta siihen, että uskoisin oireiden olevan toiminnallisia eikä niitä kannata tutkia enää yhtään koska se vaan pahentaisi oireitani. Minulle myös ehdotettiin, että aloittaisin DNRS:n aivojumpan omatoimisesti. Kaikki mitä toiminnallisten häiriöiden poliklinikka tarjosi oli ryhmäkuntoutus jossa tehtiin mm mindfullnessia ym vastaavaa.

Kyllä mindfullness yms on ihan hyvä taito  osata, mutta ei niistä tämän taudin kanssa hyötyä ollut. En usko että klinikka pystyy auttamaan ME/CFS potilaita.”

Potilas: Nainen 36 vuotta

Mikä ihmeen toiminnallinen häiriö?

Suomessa todella monesta sairaudesta on viime aikoina tehty "Toiminnallisia häiriöitä". 

HUS:n Toiminnallisten häiriöiden-poliklinikan mielestä toiminnalliset oireet/häiriöt ovat sama, kuin psykosomaattinen eli somatisaatiohäiriö. Kuuntele täältä kyseisen TH-klinikan osastonylilääkäri Helena Liiran haastattelu, jossa hän sanoo asian ääneen.

Kyseisellä TH-klinikalla ollaan potilaille mukavia. Se kuuluu asiaan, onhan heille koulutettu Tanskassa TERM-malli.

TERM-malli ohjaa lääkäreitä valmentamaan potilaitaan ajattelemaan, että heidän oireensa johtuvat jostain muusta syystä, kuten stressistä tai lapsuudentraumoista. Malli ohjeistaa lääkäreitä, kuinka he saavat potilaat hyväksymään CBT:n (Kognitiivis-behavioraalinen käyttäytymisterapia) ja GET:n (asteittain lisättävä liikunta) hoidoikseen.

Päätavoite on muuttaa hyödyttömät näkemykset oireiden syistä ja laajentaa potilaiden näkökantaa. Siinä on neljä kohtaa: 

1. Saada potilas tuntemaan itsensä ymmärretyksi
2. Laajentaa näkemystä fyysisten oireiden ulkopuolelle
3. Linkittää psykososiaaliset ongelmat oireisiin
4. Neuvotella jatkohoidosta

Hoidoksi potilaille TH-klinikalla tarjotaan hoidoksi viittä eri hoitopolkua:

 

• Psykoedukaatio, jossa annamme tietoa toiminnallisista oireista ja niiden kanssa selviytymisestä.
• Kuuden käyntikerran ryhmäinterventio, jota vetävät psykologi, sosiaalityöntekijä ja psykofyysinen fysioterapeutti.
• Ohjaus Kelan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeiluun.
• Toiminnallisten häiriöiden oma nettiterapia.
• Lausunnot Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja muihin Kelan tukemiin terapioihin.

Yllä oleva teksti lainattu HUS:n nettisivuilta 30.11.2020

He myös "kertovat" eli suosittelevat DNRS ja Eroon oireista-kursseja. Kyseiset kurssit ovat maksullisia ja potilaiden pitäisi itse ne kustantaa. Niistä ei ole myöskään tieteellisiä tutkimuksia, joten HUS:n Toiminnallisten häiriöiden-poliklinikka tarjoaa potilailleen täyttä huuhaata!

Lue täältä lisää kyseisestä aiheesta laajemmin.